Taidan olla ihastunut. Onko siinä sitten mitään uutisenarvoista faktaa? Mielestäni ihastukset ovat arjen pieniä iloja ja niitä tulee ehdottomasti hyödyntää, hyvässä ja pahassa. Osa ihastuksistani ovatkin lumoavia, kauniita, määrätietoisia miehiä, jotka pystyvyt tarjoamaan minulle jotain "parempaa". Tällä kertaa ihastukseni, jonka nimeä en edes tiedä, kuuluu toiseen osaan mielitiettyjäni; hän on ylimielinen, ilkeä, jopa röyhkeä. Miksi sitten ihastuin häneen?
En todellakaan tiedä. Jostain syystä ääripäät ovat aina kiehtoneet mua. Kerran tapasin erään miehen, matkallani. Aluksi en kiinnittänyt häneen mitään huomiota sillä hän edusti jo aiemmin mainitsemaani "kylmää" miesryhmää. Seurattuani häntä kuitenkin, ihastuin pian hänen tyyliinsä omistautua työllensä, johtaa alaisiaan ja esiintyä ihmisten edessä. Hänen henkeäsalpaava itsevarmuutensa ja rauhallisuutensa yhdistettynä tyylikkääsen pukeutumiseen sai jalat altani. Yksi asia johti toiseen ja lopulta löysin itseni nojaamasta hänen valtavan kokoisen parvekkeensa seinää vasten ja tunsin hänen hengityksen ihollani. Parvekkeelta avautui näky yökaupungin yli merelle. Katsahdin silloin taivaalle ja muistan ajatelleeni, että tuolla on tähtiä miljoona.
Se oli yksi elämäni pienistä piristeistä, joita vaalin silloin kuin tuntuu siltä, että olen yksin täällä tallaamassa. Juuri nämä pienet hetket tuovat toivoa ja voimaa jaksaa. Toivoinkin, että tulen vielä kokemaan useita tälläisiä hetkiä, olivat ne sitten kumman tahansa äärilaidan edustajan kanssa vietettyjä.
